On selvää, että hevosen käyttöominaisuudet ja käytös eivät ole staattisia ominaisuuksia, vaan elävänä olentona hevonen voi olla suurestikin erilainen uusissa olosuhteissa ja uudella ratsastajalla. Vaikka esim. hevosen kilpailullinen taso laskisi huomattavasti pian sen siirryttyä ostajan käyttöön, myyjä ei ole tästä vastuussa.

Myyjä voi olla vastuussa hevosen käytöksen muutoksista, jos käytöksen taustalla on kipu. Myyjä voi olla myös vastuussa annettuaan virheellistä tietoa tai laiminlyötyään tietoja hevosen käyttäytymisestä, esim. että hevonen pelkää ohikulkevia autoja maastossa ja reagoi niihin voimakkaasti. Kuten yllä totesin, olennaiset rikkeet myyjän tiedonantovelvollisuudessa voivat johtaa virhevastuuseen ja jopa rikosvastuuseen.  On tapauksia, joissa hevosen epäillään olleen rauhoitettu tai kipulääkitty koeratsastuksessa, koska hevosen käytös muuttuu niin merkittävästi uudessa kodissa.

Hevosen kauppakirja tulee siksi tehdä huolellisesti ja kattavasti. Kauppakirjaan kannattaa kirjata, millä rasitustasolla hevonen on ollut myyjän luona ja mihin käyttöön se tulee ostajalla. Mahdollisuuksien mukaan hevonen kannattaa koeratsastaa useammin kuin kerran, ja pyytää myyjä esittelemään sitä sen osaamisen ylätasolla. Ostajan tulee selvittää hevosen kilpailuhistoria ja syyt mahdollisille katkoille kilpaurassa. Ostajan tulee myös olla realisti omien taitojensa, valmentautumisresurssiensa ym. suhteen.

Jos ostettu hevonen osoittautuu epäsopivaksi, eikä siinä ole kuitenkaan juridisesti virhettä, myyjän kanssa voi yrittää neuvotella kaupan purkamisesta, vaikka myyjällä ei olekaan velvollisuutta purkaa kauppaa. Hyvä ratsuttaja ja valmentaja voivat auttaa niin paljon, että hevosen ja uuden omistajan yhteistyö alkaakin luistaa alun vaikeuksien jälkeen.

Kirjoittaja

Leni on pienyrittäjä juristin päivätyön ohella ja erikoistunut auttamaan arjen lainopillisissa haasteissa.

Tarvitsetko apua lakiasioissa?